Arkisto maaliskuu, 2009:lle

Internationella Astronomiåret IYA

Det firas mer än 200 år av fred i Sverige – i år är det ju exakt 200 år av slutet av Finska kriget, då Sverige förlorade Finland till Ryssland.

I år är det också internationella astronomiår – det är 400 år sedan Galileo Galilei tittade in sin egenhändigt byggda teleskop och märkte att Jupiter hade märkliga följeslagare – Jupiters månar.

Detta firas på många orter, närmast hittar man man öppetiderna och programmet på

www.astro.lu.se/IYA2009/

Lunds Universitet Astronomiinstitutet

och på

www.tbobs.se

Malmö Oxie Tycho Brahe Observatoriet

Som ordförande, vill jag också lova att om vädret är bra, anordna visning med amatörinstrument någon av dagarna

mellan 4.- 5-4.  Då blir det antingen på Östra Torn, eller på höjderna på St. Hans backar, beroende på vädret och på intresset.  Mer info på kännykkänr 073-6974009,, och amatörinstumenten är isåfall en 80 mm refraktor, en jättekikare 20 x 80 mm och vanliga 20 x 50 mm kikare – men ni kommer att häpna hur mycket man kan se med dessa modesta instrument!

Väl mött! (som underförstått – kommer jag att delta i flertalet av arrangemangen och då kan man även få info av mig)

Mirja Markkula

ordförande

Kansainvälinen astronomiavuosi 2009

Uutisia lapsiperheille – ja muillekin kiinnostuneille!

2009 on moninkertainen juhlavuosi – Ruotsissa muistellaan Ruotsin viimeistä (hävittyä) sotaa (Suomen sota 1808-1809), jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjän keisarikunnalle.

Kansainvälisesti juhlitaan Galileo Galileitä, kun hän 400 vuotta sitten suuntasi itse rakentamansa teleskoopin taivaalle ja huomasi että Jupiterilla on kuita.

Vuosi 2009 on julistettu kansainväliseksi astronomiavuodeksi, ja sen takia järjestetään tapahtumia eri puolilla maata.

2. – 5. huhtikuuta (torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai) on erityisesti tarkoitettu astronomian opettamiseksi koko kansalle.

Lundissa:

2. – 5. 4. : Astronomian Instituutti Lundin Yliopistolla on avoinna yleisölle; sekä teleskooppi-näytöksiä että muita aktiviteetteja.

To 2.4.: 20.00 – 21.30

Pe 3.4.: 20.00 – 21.30

La 4.4.: 16.00 – 21.30

Su 5.4.: 20.00 – 21.30

Järjestäjä: Lundin Yliopisto. Katso tarkemmin www.astro.lu.se/IYA2009/

Teleskooppeihin ei tietenkään voi katsoa jollei ole pilvetöntä mutta Astronomiainstituutilla on paljon kiinnostavia asioita joita voi katsoa jos taivas ei ole suotuisa.

Malmössä: Oxie

2. – 5- 4. Tycho Brahe observatorio Oxiessa pitää avoimien ovien päivät seuraavasti:

To ja pe klo 19 – 23, la ja su klo 17 – 23. Ohjelmaa joka ilta, teleskooppi, näytöksiä, esitelmiä (n. 30 min) ainakin 1 tarkoitettu lapsille. Katso tarkemmin kotisivulta www.tbobs.se

Järjestäjä: Astronomiska Sällskapet Tycho Brahe

Anneli Matsonin muistolle – Jouko Henttinen

Lundin Suomi-seuran pitkäaikainen tukija ja tekijäveteraani Anneli Matson on poissa.

Jouko Henttisen luvalla julkaisemme hänen muistosanansa Anneli Matsonille

Artikkeli aikaisemmin julkaistu: “Kirkollisia kuulumisia 1 2009″

http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?di=36116&ptid=0

Anneli Matson on poissa

Anneli oli alkujaan kaksikielinen suomenruotsalainen. Hänelle tulivat tutuiksi sekä Helsingin alue että Ahvenanmaa. Hyvin paljon häneen vaikuttivat kuitenkin ne vuodet, jolloin perhe, Philip ja kaksi lasta, asuivat Keniassa SIDAN:n työtehtävien vuoksi. Näiden vuosien aikana elämä muuttui suurpiirteisimmäksi. Köyhyys ja AIDS:n aiheuttama epäinhimillinen kärsimys olivat siellä jokapäiväistä elämää. Maailmalla ollessaan Anneli oli saanut ”kaikenkarvaisia” ystäviä eri maista, eri kielistä ja eri piireistä. Sellaisen vaikutelman sain. Hän oli ehkä enemmän kosmopoliitti kuin suomalainen tai ruotsalainen.

Muistan, kun olin tullut Lundin hiippakuntakansliaan töihin joulukuussa 1998, kuinka kuiskasi eräs ruotsalainen kollegani eräässä kokouksessa viitaten Anneliin: ”Ei ikinä uskoisi, että Anneli on joskus ollut ralliajaja!” En uskonut minäkään ennen kuin kysyin sitä suoraan Annelilta. Hän kertoi tutuistaan ja puolitutuistaan rallipiireissä ; Timo Lampinen ja Timo Mäkinen vilahtivat nimien joukossa. Samalla hän kertoi myös, mitä muita työtehtäviä hänelle oli elämän aikana osunut kohdalle: mm. Karairilla lentoemännän työvuodet. Viimeisin Annelin persoonallisista harrastuksista oli chi kung -ryhmät. Hän kouluttautui näiden hengitysharjoitusryhmien vetäjäksi jäätyään eläkkeelle.

Annelilla oli nopeat hoksottimet ja hän oli näppärä käänteissään. Hän oli viimeksi töissä Lundin hiippakuntakansliassa suomalaistyön assistenttina toistakymmentä vuotta ja jäi sieltä eläkkeelle vuoden 2000 alkupuolella. Omien kalenterimerkintöjeni mukaan olen tehnyt Annelista ”lähtöhaastattelun ” Kirkollisten kuulumisten numeroon 1/2000. Ne teistä, jolla on se lehti, kaivakaa se esille. Ehkä sieltä löytyy tarkempaa tietoa hänen elämästään!

Kun itse muutin Lundiin marraskuun lopulla 1998, Anneli auttoi valtavasti asunnon löytymisessä. Vuokra oli vähän kallis, mutta rivitalo-huoneisto oli fantastinen, joten päätin ottaa sen Annelin kehotuksesta. Asunto vapautui kuitenkin vasta joulukuun puolivälissä, joten Anneli järjesti minulle parin viikon väliaikaisen asunnon vanhan tuttavansa luota. Huomasin heti, että hän osasi ”fiksata” asioita ja että hänellä oli omat verkostonsa.

Joulukuun 2008 alussa sain Annelilta ja Philipiltä joulukortin, jonka Anneli oli kirjoittanut täyteen tekstiä. Hän kertoi olevansa vähän väsynyt kotitöihinsä, mutta että viimesyksyinen retriitti Arildissa oli auttanut taas vähän matkaa eteenpäin. Muistan, että Anneli oli muutenkin mukana retriiteissä uskollisena vieraana. Hän tarvitsi ilmeisesti omaa aikaa, jolloin hän sai tilaisuuden sulatella elämäntilannettaan.Vaiherikas ja vaikeakin elämä sairauksineen oli sekä antanut että vaatinut häneltä paljon.

Joulukortin tervehdyksessä syksyn kohokohta oli kuitenkin ollut 8 päivän automatka Kenian aikaisten ystävien kanssa Venetsiasta Kroatiaan ja takaisin. Hän ihasteli Adrianmeren rannikon kauneutta. Kortti päättyi sanaan ”halauksia ”.

Minä myös haluan halata. Haluan siunata Annelin elämää ja muistoa. Elämä vei tätä rohkeaa seikkailijaa maailman kolkalta toiselle. Ehkä Annelia vaivasi juurettomuus niin kuin monia muitakin ruotsinsuomalaisia. Siksi hän halusi istuttaa juuriaan taivaaseen, Isän kotiin. Rukoilen, että Anneli saisi nyt sellaisen kodin, josta ei tarvitse koskaan muuttaa pois.

Jouko Henttinen ,

Annelin entinen työtoveri

Lundin hiippakuntapappi 1998-2003

Toimintakertomus vuodelta 2008

Toimintakertomus vuodelta 2008

Lundin Suomi-seuran johtokuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä vuoden 2008 aikana Mirja Markkula puheenjohtaja, Brita Edholm varapuheenjohtaja, Veijo Vänttinen sihteeri ja Pirjo Linér taloudenhoitaja. Varajäseninä olivat Riitta Hallberg ja Risto Kastarinen.

Tilintarkastajina toimivat Anja Pyykkö ja Anne Toivonen Kastarinen.

Johtokunnan järjestäytymiskokous pidettiin 13/1-08. Muut johtokunnankokoukset olivat 24/2, 6/4, 26/7 (Paulan läksiäiset), 14/9 ja 30/11 (piirakkatalkoot).

Kevätkokous oli sunnuntaina 9/3 ja äitienpäivä perinteisine arpajaisineen 11/5.

Ruotsin kansallispäivänä 6/6 pyöräilivät suomen äidinkielenopetuksessa olevia lapsia opettajansa ja vanhempiensa kanssa kesäretkelle Lommaan ja viettivät iltapäivän grillaten ja uiden.

Suomi-seura järjesti rapujuhlat ”nyyttikesteinä” lauantaina 9/8 Solstuganissa, Östra Tornissa.

Itsenäisyyspäivää vietettiin Wickmanskassa lauantaina 6/12. Juhlapuheen piti Mika Waltari-kilpailun voittaja Henriikka Leppäniemi.

Syyskokous ja Kauneimmat joululaulut olivat Wickmanskassa sunnuntaina 14/12.


Toimintakertomus vuodelta 2007

Toimintakertomus  vuodelta 2007

Lundin Suomi-seuran johtokuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä vuoden 2007 aikana Bo Litonius
puheenjohtaja, Paula  Eerola varapuheenjohtaja, Mirja Markkula sihteeri, Rea Viitala-Wichers
taloudenhoitaja (Pirjo Linér  071106-071231) ja Brita  Edholm. Varajäseninä olivat Inkeri  Eliasson, Riitta
Hallberg ja Pirjo Linér.
Tilintarkastajina toimivat Veera Rinne ja Anja Pyykkö.
Johtokunnan järjestäytymiskokous pidettiin 14/1-07. Muut johtokunnankokoukset olivat 15/4 ja 30/9.

Kevätkokous oli sunnuntaina 18/3 ja äitienpäivä perinteisine arpajaisineen 13/5.

Ruotsin kansallispäivänä 6/6 pyöräilivät suomen äidinkielenopetuksessa olevia lapsia opettajansa ja
vanhempiensa kanssa kesäretkelle Billebjr iin ja viettivät iltapäivän grillaten ja uiden.

Suomi-seura järjesti ensimmäistä kertaa rapujuhlat ”nyyttikesteinä” lauantaina 18/8. Paikkana oli
Laurentiigatanin päiväkeskus.

Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlat olivat Klostergårdenissa melko vaatimattomissa muodoissa.

Eniten kiitosta sai 15/12 syyskokouksen jälkeiset Kauneimmat joululaulut, jotka keräsivät tavallista
enemmän väkeä.

Kokoontumispaikkana oli Wickmanska gården, jos erikseen ei ole muuta mainittu.